perjantai 2. lokakuuta 2015

Eka viikko rutiinia done

Tai no, ei tää kyllä ihan normaalia rutiinia oo ollut. Host-vanhemmat on lomalla, joten ovat koko ajan kotona, mä olin kipeenä pari päivää ja R:kään ei mennyt yhtenä päivänä kouluun samasta syystä, joten pientä "epänormaaliutta" viikko on sisältänyt. Mutta kuitenkin, aika hyvin päässyt jo selville miten tässä perheessä toimitaan! Toki on myös moni asia vielä vähän epäselvää, se esimerkiks vaihtelee, että meenkö mukaan hakemaan R:ää koulusta vai ei, mutta kyllä ne aina sit selviää viimeistään sillon kun hetki koittaa.

Oon nyt tavannut monia muita au paireja, jotka asuu tässä lähettyvillä! Mun kylässä asuu mun lisäks ainakin neljä au pairia: toinen suomalainen, britti, latvialainen ja hollantilainen. Nähtiin kaikki eilen porukalla ja oli tosi kiva nähdä muita omanikäsiä ja jutella kunnolla, ja joka ikinen niistä vaikutti ihan huipputyypeiltä. Ruvettiin jo suunnittelemaan kaikenlaista kuten baarireissua Alcalaan, sellaseen lähikaupunginosaan jossa on kuulemma hyvä yöelämä ja paljon nuoria koska siellä on myös mm. yliopisto. Sunnuntaina mennään varmaan käymään hollantilaisen ja ehkä myös suomalaisen kanssa El Rastrossa, jotka on sellaset "markkinat" aina sunnuntaisin Madridin keskustassa. Siellä on kuulemma jotain halpoja tapas & bisse -juttuja. Too bad että en juo bisseä, no mutta ehkä tässä siiderittömässä maassa ees jostain sieltä vois löytyä vaikka Magnersia...? Pliis...?

Tänään taas tapasin yhtä slovenialaista, joka asuu yhdessä toisessa kylässä tässä lähellä. Se vaikuttaa yhtä lailla huipputyypiltä ja oli hauska huomata, että meillä on paljon yhteistä ja samoja ajatuksia kaikesta! Ajauduttiin puhumaan siitä, kuinka molemmat haluis tutustua myös paikallisiin täällä, jotta sais puhua espanjaa. Vaikka me molemmat saadaan puhua espanjaa kotona host-vanhempien kanssa, voi olla että myöhemmin, kun on tutustunut enemmän muihin au paireihin, ei tuu vietettyä niin paljon aikaa hostien kanssa. Siispä me jossain vaiheessa päätettiin sen kanssa vaihtaa kieli englannista espanjaan, ja on niin kivaa että me molemmat puhutaan suunnilleen saman tasosesti espanjaa ja takkuillaan täsmälleen samojen juttujen kanssa! (ei varmaan tarvitse mainita erikseen kenellekään joka espanjaa on lukenut, että kyseessä on verbit :D)

R:n kanssa sujuu ihan hyvin, tosin nyt se on alkanut näyttää myös sitä kiukkuilupuoltaan, ja ymmärrän nyt hyvin host-äidin selitykset R:n käytöksestä ekana iltana, jolloin se musta vaikutti vielä ihan enkelilapselta. Sen oon huomannut, että R ei enää niin paljon jaksais puhua enkkua - päivä päivältä se koko ajan sortuu enemmän puhumaan mulle espanjaa. Hostit ja mä joudutaan monesti sanomaan sille, että hei R vaan englantia, mutta sitten se saattaa ruveta valittamaan kuinka ei osaa sanoa kyseistä asiaa englanniksi. Ja sit kun sanon sille että yritä, niin kuitenkin se osaa ihan sen verran hyvin, että pystyn ymmärtämään! Hölmö lapsi. On myös hauska nähdä, kuinka R käyttäytyy joissain asioissa ihan samalla tavalla kuin mä pienenä ja mm. joutuessaan syömään pahaa ruokaa sanoo täsmälleen samoja asioita, mitä mä pienenä (aika suosittu on esim. esittää oksentavansa ja sanoo "just tän takii en pysty" ♥ ah muistot ja sori äiti ja isi). Oli sitten missä maassa tahansa, niin lapset on näköjään aina samanlaisia.

Oon kyllä tosi ilonen mun perheestä. Oon huomannut, että me jaetaan aika lailla samat arvot mun hostien kanssa, ja nää on tosi fiksuja ja myös rentoja ihmisiä - täydellinen perhe mulle. Joka päivä saan tietää jotain lisää näistä tai niiden ajatusmaailmasta, johon mä voin samaistua itsekin. Eilen käytiin illalla ekaa kertaa kunnon pitkä keskustelu host-äidin kanssa ruuan jälkeen, jäätiin vaan pöytään istumaan ja puhuttiin kaikesta maan ja taivaan välillä kuten matkustamisesta, Amerikasta ja amerikkalaisista, R:stä ja sen käytöksestä eri ikäisenä... Keskustelun jälkeen mulla oli hymy korvissa pitkään, koska aikasemmin on välillä ollut silleen, että vaikka haluais jutella kunnolla, ei oikeen jaksa, koska pitää yrittää niin paljon tän kielen takia. Mutta nyt huomasin, että pystyn kuin pystynkin käymään jo syvällisempiäkin keskusteluja! Samoin tuli sellanen olo, että jo nyt tiiän, että tuun ikävöimään tätä perhettä tosi paljon myöhemmin, kun pitää lähteä. Mutta onneks se ei oo ajankohtasta vielä pitkään aikaan!

Onerva

Ps. Tasan viikko täällä! Woopwoop

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti